3.6 Virtsanäytteenotto

Luotettavien tulosten saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa sekä näytteen oikeaa säilytystä. Virtsan kemiallinen seulonta on suositeltavinta tehdä keskisuihkunäytteestä. Näyte voidaan ottaa myös rakkopunktiona ja katetrilla tai katetrista, mutta tällöin näyte analysoidaan yleensä laboratoriossa, ei vieritestinä. Erityisesti pienillä lapsilla näyte otetaan usein pussivirtsanäytteenä tai vaippaan asetettavalla virtsatyynyllä. 

Virtsanäytteen väkevyyteen tulee kiinnittää huomiota erityisesti päivystysnäytteiden kohdalla. Jos näyte on laimeaa, ollut alle 4 h rakossa, kaikki kemiallisen seulonnan osatutkimukset voivat jäädä virheellisesti negatiivisiksi. Aamupaastonäyte, joka on ollut rakossa vähintään 4 h, on suositeltavin näytemuoto. Yöllä diureesi (virtsan eritys) on vähäisempää ja näyte on väkevin. Fyysinen rasitus nostaa proteiinin määrää. Jos rakkoaika on lyhyt, bakteerit eivät ehdi lisääntyä rakossa, tulehdus voi jäädä huomaamatta. Gram negatiiviset bakteerit eivät myöskään lyhyen rakkoajan aikana ehdi pelkistää ravinnosta peräisin olevaa nitraattia nitriitiksi, jolloin nitriitti voi jäädä virheellisesti negatiiviseksi.

HUOM! Liuskatestiä voidaan tehdä muussakin seulontamielessä kuin virtsatietulehdusepäilyssä. Tuolloin esim. 4 tunnin rakkoaika ei ole niin välttämätön.

Keskisuihkunäyte:

  • Näyte otetaan tehdaspuhtaaseen kertakäyttöastiaan, välttäen koskettamista purkin sisäpinnalle.
  • Kädet pestään (vaikutus erityisesti viljelyyn).
  • Tehdään huolellinen alapesu vedellä (ei saippuaa) ja kuivataan pesuvesi pois paperilla.
    • Naisilla häpyhuulet levitetään erilleen ja virtsaputken suu pestään edestä taaksepäin suuntautuvilla vedoilla (käytössä pesutuppo) tai suihkuttamalla.
    • Miehillä esinahka vedetään taakse ja tämän jälkeen pestään terska ja virtsaputken suu pesutupolla tai suihkun avulla.
    • Saippua voi aiheuttaa virheellisen tuloksen samoin kuivaamisen unohtaminen.
    • Jos pesua ei tehdä, näyte kontaminoituu soluilla, normaaliflooran bakteereilla ja esim. valkovuodolla. Tulos voi olla virheellinen.
  • Näyte otetaan keskisuihkusta: virtsataan ensin purkin ohi (bakteerit ja solut huuhtoutuvat pois), tämän jälkeen purkkiin desin verran ja loput purkin ohi.
    • Virtsasuihkun keskeltä otetussa näytteessä on vähiten mikrobikontaminaatiota iholta ja ulkoisista sukuelimistä.
  • Pienillä lapsilla keskisuihkunäyte onnistuu tavallisesti laittamalla purkki potan etureunaan. (TÄSTÄ KUVA)

Pussivirtsanäyte:

  • Tytöille ja pojille on erilaiset pussit.
  • Pesu tehdään kuten keskisuihkunäytteessä.
  • Jos näytettä ei saada ½-1 tunnin kuluessa pussin laitosta, pussi vaihdetaan. Myös pesu uusitaan pussin vaihdon yhteydessä.

Kestokatetri/rakkopistokatetri:

  • Näyte suositellaan otettavaksi katetrin laiton tai vaihdon yhteydessä.
  • Jos näyte otetaan käytössä olevasta katetrista, se tulee sulkea 3-4 h ennen näytteenottoa, jos diureesi ja rakon tilavuus sen sallivat.
  • Näyte otetaan keräyspussin letkussa olevan näytteenottokalvon kautta tai sen puuttuessa neulalla letkun läpi.
  • Näytteenottokohta puhdistetaan esim. denaturoidulla alkoholilla.
  • Neula tai ruisku pistetään puhdistettuun kohtaan ja pihdit tai letkun oma sulkija avataan.
  • Annetaan virtsan virrata vähän ohi, ja otetaan näyte ruiskuun tai suoraan vakuumiputkiin. Putkien vaihdon välillä voi katetrin sulkea.

Kertakatetri:

  • Käytetään, jos keskisuihkunäytteenotto ei onnistu.
  • Katetri asetetaan huolellista aseptiikkaa noudattaen kuten tavallisesti.
  • Näyte otetaan letkun suulta keskivirtsana.

 Virtsanäytteen käsittelyssä ja liuskatestin tekemisessä huomioitavaa:

  • virtsanäyte säilyy huoneenlämmössä 1 tunnin ja jääkaapissa 4 tuntia
  • jos käytetään säilöntäaineellista putkea, niin näyte säilyy analysointikelpoisena huoneenlämmössä 8 tuntia ja jääkaapissa 24 tuntia
  • näytteen on jäähdyttävä huoneenlämpöiseksi ennen liuskatestin tekemistä (jos liuskatesti tehdään lämpöisestä virtsasta, liuskatyynyjen reaktiot nopeutuvat ja tulokset ovat virheellisiä)
  • näyte on sekoitettava huolellisesti juuri ennen testin tekoa
  • liuskatestin kohdalla liuska tulee kuivata ylimääräisestä virtsasta (valuttamalla ylimääräinen virtsa puhtaalle paperille liuskasta), jottei virtsatyynyjen värit sekoitu
  • liuskat säilytetään huoneenlämmössä ja purkki pitää olla suljettuna (liuskat eivät saa altistua kosteudelle, valolle ja lämmölle)
  • ota liuska purkista kuivilla ja puhtailla käsillä ja sulje purkki heti
  • liuskatestin tulokset luetaan aina hyvässä valaistuksessa

Virhelähteet:

  • Pesun pois jättäminen, ei keskivirtsanäyte
  • Vanhentunut näyte tai liian kylmä (tulokset ↓) tai liian lämmin näyte (reaktiot nopeutuvat)
  • Huonosti sekoitettu näyte
  • Vanhentuneet tai väärin säilytetyt liuskat (liuskapurkin korkki auki)
  • Voimakkaan värinen virtsa (punainen/ruskea) aiheuttaa virheellisen positiivisen tuloksen leukosyytti- ja nitriittikentässä. Erittäin voimakas värinen punainen/ruskea aiheuttaa myös virheellisen tuloksen muihin parametreihin.
  • väärä näyteastia: Piltti-purkki, lääkepurkki tai vanhentunut säilöntäaineputki (tarkista aina pvm) eivät kelpaa

Pin It on Pinterest

Jaa sivu