3.4 Verikaasunäytteenotto

Verikaasunäyte otetaan valtimosta tai laskimosta punktoimalla tai näyteportin (infuusiokanyyli) kautta ruiskuun. Myös ihopistonäytteitä käytetään usein. Tällöin näyte otetaan kapillaariin sormenpäästä, kantapäästä tai esim. sikiön päälaesta.

Näytteenotossa käytetyn ruiskun/kapillaarin tulee olla heparinisoitu. Jos näytteestä halutaan määrittää elektrolyyttejä (K, Na, CA-ion), hepariinin tulee olla elektrolyyttitasapainotettua.

Näyte ruiskuun:

  • Ruiskuja on erilaisia mekaniikan ja koon mukaan. Osassa ruiskuista on lisäksi sekoittamista tehostava kuula. Hepariini voi olla kuivattuna ruiskun seinämiin tai esim. pienessä ruiskun sisällä olevassa lapussa. Valitse itsestään täyttyvä ruisku arteriasta punktoimiseen.
  • Valtimoverikaasunäytteitä otettaessa neula on tavallisesti 20-25 G ja sen pituus vaihtelee 5/8 tuumasta 1-1/2 tuumaan. Jos neulan läpimitta on pieni, joutuu näytettä usein aspiroimaan. Tästä voi aiheutua hemolyysiä.
  • Jos näyte otetaan kanyylista, johon on mennyt infuusio, otetaan verta ensin hukkaan noin 5-10 ml (vähintään 3x kanyylin tilavuus tai valmistajan suosittelema määrä). Lisäksi laskimoinfuusion tulee olla keskeytettynä vähintään 5 minuuttia ennen näytteenottoa.
  • Ruiskunäytteissä näytettä on hyvä olla vähintään 1 ml. Näytemäärä tulee kuitenkin harkita potilaan koon mukaan.
  • Välittömästi ruiskunäytteenoton jälkeen:
    • Ruisku käännetään pystyasentoon, mahdollinen neula poistetaan, ja ruisku suljetaan korkilla.
    • Ilmakuplat naputellaan ruiskun yläosaan ja tämän jälkeen mäntää painetaan niin, että veri nousee ruiskun korkkiin ja kaikki ilmakuplat poistuvat näytteestä.
    • Ruiskua käännellään tai pyöritetään kämmenten välissä (tarkista valmistajan ohje), jotta hepariini sekaantuu näytteeseen.

Näyte kapillaariin:

  • Kapillaareja on kooltaan erilaisia. Osa on lasisia, osa muovisia. Usein kapillaarin kanssa käytetään pientä raudan palaa ja magneettia helpottamaan hepariinin sekoittamista näytteeseen.
  • Kapillaari täytetään päästä päähän. Veripatsaan väliin ei saa jäädä ilmakuplia.
  • Välittömästi kapillaarinäytteenoton jälkeen:
    • Kapillaari tulpataan (jos käytetään rautaa, laitetaan se ensin kapillaariin) ja sekoitetaan magneetin avulla tai pyörittelemällä kämmenten välissä.

Jos verikaasunäytettä joudutaan säilyttämään, laitetaan ruisku/kapillaari jääkappikylmän kylmäkallen tai esim. jäärouheen päälle. Näyte ei kuitenkaan saa osua jäähän vaan välissä pitää olla esimerkiksi sideharsotaite. Näyte ei saa jäätyä. Näyte säilyy analysointikelpoisena huoneenlämmössä 15 min ja kylmägeelin päällä 30 min.

  • jos säilytetään pidempään, solujen metabolia jatkuu
  • vaikutus
    • mikäli näyte jäätyy, punasolut hajoavat, kalium vuotaa ulos
    • punasolun sisällä K+-pitoisuus 150 mmol/l
    • soluvälinesteessä K+-pitoisuus 5 mmol/l
  • Juuri ennen analysointia näyte tulee sekoittaa uudelleen ja samalla varmistaa, että siinä ei näy hyytymiä.

Mitä tapahtui kun verikaasunäyte otettiin tippakädestä?

Näyte A otettiin kanyylista, johon meni tippa. Verta ei huomattu ottaa yhtään hukkaan. Näyte B otettiin samasta kanyylista, mutta verta oli otettu 10 ml hukkaan.

Analyytti

Näyte A

Näyte B

pH

7,335

7,338

pCO2

3,28 kPa

6,50 kPa

pO2

12,6 kPa

12,1 kPa

ctHb

71g/l

123g/l

cK+

Alle raportoitavan alueen

3,1 mmol/l

cNa+

147 mmol/l

140 mmol/l

cCa2+

0,72 mmol/l

1,21 mmol/l

cGlu

6,0 mmol/l

11,0 mmol/l

cLac

1,2 mmol/l

Verikaasunäytteenoton virhelähteitä:

  • Ilmakuplat näytteessä aiheuttavat:
    • virheellisiä tuloksia johtuen mm. Ilman korkeammasta happipitoisuudesta
    • virhekoodeja laitteelta
  • Näytteen huono sekoittaminen näytteenoton jälkeen aiheuttaa mikro- tai makrohyytymiä:
    • virheellinen analyysitulos
    • Virhekoodeja laitteelta tai laitteen tukkeutuminen
  • Näytteen puutteellinen sekoittaminen juuri ennen analyysia:
    • Näyte ei ole tasalaatuinen mm. solujen jakaantumisen suhteen
    • Virheellisiä tuloksia, erityisesti hemoglobiini!
  • Punktoinnin yhteydessä tapahtuvia virheitä:
    • Laskimo- ja valtimoveren sekoittuminen

Vaikutus verikaasu ja happisaturaatioarvoihin

  • Hitaasti/huonosti tuleva näyte (voi tapahtua myös näyteportista näytettä otettaessa)

Näytteen hemolysoituminen tai hyytyminen

  • Samalla neulalla useasti pistäminen

Neulaan voi muodostua hyytymä, joka nousee ruiskuun onnistuneen pistoksen yhteydessä.

Lisää materiaalia löytyy Oppiportista.

Pin It on Pinterest

Jaa sivu