3.3 Laskimonäytteenotto

Näytteen ottaminen laskimosta

Tarkista oman organisaatiosi ohjeistuksesta mikä putki ja missä järjestyksessä putket otetaan!

Laskimonäytteenotossa käytettävät putket ovat alipaineistettuja ja niissä on tavallisesti joku hyytymistä aktivoiva tai estävä apuaine.

  • Älä ota näytettä kädestä, johon menee infuusio. Tipan tulee olla suljettuna vähintään 5 minuuttia ennen näytteenottoa.
  • Varmista, mihin putkeen näyte otetaan.
  • Huomioi putkien näytteenottojärjestys.
  • Jos veri ei tule putkeen sujuvasti, koeta varovasti hieman muuttaa neulan asentoa. Hitaasti/huonosti tuleva veri altistaa näytteen hemolyysille ja hyytymille. Samaten, jos staasi on liian kireällä ja veri näin ollen tulee putkeen kovalla paineella ja liian nopeasti altistaa myös hemolyysille. Jos epäilet näytteen laatua, ota heti uusi näyte.
  • Verta tulee olla putkessa merkkiviivaan asti. Osalla tutkimuksista mm. hyytymistutkimukset näyteputken ali – tai ylitäyttyminen estää tutkimuksen tekemisen tai aiheuttaa virheellisen tuloksen. Osan tutkimuksista voi kuitenkin tehdä alitäyttyneestä putkesta.

Staasin käyttö

Staasin turhaa käyttöä tulee välttää. Sitä ei tule vetää liian kireälle. Pidä kiristettynä yhtäjaksoisesti korkeintaan minuutin ajan, hyytymistutkimuksissa 30 s. Joidenkin tutkimusten yhteydessä staasia ei saa käyttää ollenkaan. Löysää staasi heti ensimmäisten veripisaroiden ilmestyttyä putkeen. Jos veren tuleminen hidastuu, voit kiristää staasia uudelleen, erityisesti avonäytteenoton yhteydessä. Jos toistat etsinnän samasta kädestä, pidä välissä taukoa vähintään kaksi minuuttia.

Hemolyysin vaikutus

Hemolyysiä voi ilmetä esimerkiksi, jos

  • Käytetään liian ohutta neulaa, joka aiheuttaa korkean paineen tai näyte syötetään liian kovalla paineella analysaattoriin.
  • Kovakourainen näytteenottokohdan hierominen ja ”lypsäminen” kapilaarinäytettä otettaessa.
  • Liian kovakourainen sekoitus.
  • Jos näyte jäähdytetään alle 0 °C.

Näyte A otettiin syöpäpotilaasta, jolla tiedettiin olevan matala Hb-arvo. Verikaasulaite teki kuitenkin juuri pitkää kalibrointia ja näyte seisoi pöydällä pystyasennossa. Hb tulokseksi saatiin 7 g/l. Tämän todettiin olevan mahdotonta. Potilaasta otettiin heti uusi näyte B. Se analysoitiin samalla laitteella ilman viiveitä. Tulokseksi saatiin 49 g/l, joka sopi ennakko-oletukseen. Yksiköstä soitettiin laboratorioon ja pyydettiin vierianalytiikasta vastaavaa selvittämään tilannetta.

Vastaava laboratoriohoitaja ajoi molemmat näytteet uudelleen. Tuloksiksi hän sai 52 ja 47.  Lisäksi näytteen A annettiin jälleen seisoa 15 minuuttia. Näyte A analysoitiin vielä kerran ilman sekoittamista. Näyteneula yltti hyvin ruiskun pohjalle ja tulokseksi tuli 82.

Miksi tulokset erosivat toisista? Näyte A ei ollut tasalaatuinen eli sekoittaminen uudelleen juuri ennen analyysia unohtui. Koska potilaalla oli korkea senkka, laskeutuivat punasolut erityisen nopeasti kohti näyteastian pohjaa. Lisäksi analysoitaessa näytettä A ensimmäistä kertaa näyteneula jäi lähelle näytteen pintaa, jossa solujen määrä oli vähäinen. Potilaan onneksi näytteestä A ensin saatu virheellinen tulos oli erityisen poikkeuksellinen.

Näyte A: ei sekoitusta, pinnasta

Näyte B: hyvin sekoitettu

Näyte A: sekoitettiin kunnolla

Näyte A: ei sekoitusta, pohjalta

7 g/l

49 g/l, 47 g/l

52g/l

82g/l

  • Punktoinnin yhteydessä tapahtuvia virheitä:
    • Laskimo- ja valtimoveren sekoittuminen.

Vaikutus verikaasu ja happisaturaatioarvoihin

  • Hitaasti/huonosti tuleva näyte (voi tapahtua myös näyteportista näytettä otettaessa), voi johtua mm. Neulan liian pienestä läpimitasta (G-arvo) tai neulan virheellisestä asennosta/paikasta suonessa.

Näytteen hemolysoituminen tai hyytyminen

  • Samalla neulalla useasti pistäminen.

Neulaan voi muodostua hyytymä, joka nousee ruiskuun onnistuneen pistoksen yhteydessä.

Näyte 1 ja 2 on otettu samalta potilaalta. Ensimmäiseen ruiskuun (näyte 1) tuli ensin huonosti verta infuusioportista. Mäntää joutui vetämään ja työntämään. Hoitaja päätti vaihtaa ruiskua ja veri lähti tulemaan vuolaasti (näyte 2).

Näyte 1

Näyte 2

K 3,3 mmol/l

K 5,6 mmol/l

 

Pin It on Pinterest

Jaa sivu