Vuoden Vieritutkimusosaaja 2022 on Taina Rastas

Valtakunnallisilla Vieritutkimuspäivillä palkittiin ensimmäistä kertaa Vuoden Vieritutkimusosaaja.

Palkinnon voitti vieritutkimusasiantuntijana Seinäjoen keskussairaalassa työskentelevä Taina Rastas. Hänet valittiin palkinnon saajaksi alan ammattilaisten ehdotusten ja perustelujen pohjalta. Taina Rastasta ehdottaneet kuvailivat häntä seuraavasti:

Hänellä on vuosien kokemus määrätietoisesta kehittämisestä vierianalytiikan eteen. Leppoisan ja iloisen kuoren alla on rautainen ammattilainen isolla A:lla! Hän on aina niin ystävällinen, valmiina neuvomaan ja opastamaan. Asiantunteva ja vahva ammattilainen. Yhteistyökumppani parhaasta päästä!

Vuoden Vieritutkimusosaajan palkitsemisella halutaan korostaa vieritutkimuksiin liittyvää ammattitaitoa ja jokaisen vieritutkimusten parissa työskentelevän tekemän työn merkitystä.

Taina Rastas on tehnyt pitkän uran vieritutkimusten parissa valmistuttuaan laboratoriohoitajaksi vuonna 1988. Vuodesta 2011 lähtien hän on työskennellyt vierianalytiikan parissa kokopäiväisesti suoritettuaan vierianalytiikan erikoistumisopinnot. Lisäksi Rastaalla on bioanalyytikon ja kliinisen asiantuntijan (YAMK) tutkinnot.

Rastas halusi lähteä työskentelemään vieritutkimusten parissa, koska ne näyttivät laboratoriohoitajan näkökulmasta haastavilta.

”Oli siinä sitäkin, että huomasi miten paljon vieritutkimuksia tehtiin väärin ja oltiin vain tyytyväisiä, että saatiin vastaukset. Me labrahoitajat olemme vähän nipoja, niin siinä teki monta kertaa mieli sanoa, että ei, ei se noin mene”, Rastas kuvailee.

Lisäksi alan nopea kehittyminen pitää kiinnostuksen yllä.

”Laitteet lisääntyvät ja tuovat mahdollisuuksia kaikkeen uuteen. Monipuolisuus on työssä parasta, ja se että saa tehdä työtä moniammatillisessa yhteisössä. Aina oppii itsekin jotain, kun vain on avoimin mielin”, Rastas sanoo.

”On myös palkitsevaa, kun saa ongelman ratkaistua ja jokin laiteliitäntä alkaa toimia hyvin. Vikahan voi olla myös käyttäjälähtöinen, mutta sitten perehdytetään lisää ja se on kivaa, koska siinä huomaa miten jollakulla lamppu syttyy, että tämän takia tämä tehdäänkin näin.”

Monipuolisten työtehtävien ansiosta työpäivät voivat olla hyvinkin erilaisia. Laadunvarmistus vie suuren osan työajasta, samoin ongelmatilanteiden selvittely ja ratkaisu. Sen lisäksi työhön kuuluu vieritutkimuskäytänteiden koordinointi, laitteiden hankintaa, kilpailutusta, vieritutkimusnäytteenoton kouluttamista ja perehdyttämistä osastolla sekä laboratoriossa, sekä vieritutkimusanalytiikan laitteiden testaus ja validointi.

”Aamuisin kun tulen töihin, yleensä katson toimivatko kaikki laitteet, avaan välitietojärjestelmät ja katson, onko siellä hälytyksiä. Jos on, lähden heti selvittämään niitä. Jos kaikki toimii, voin käydä aamulla pienellä näytteenottokierrolla”, Rastas kertoo.

”Aika itsenäisesti saa päättää mitä tekee ja millä lailla päivänsä kasaa kokoon. Saattaa olla, että menee monta projektia päällekkäin ja aina pääsee tekemään vähän yhdestä jotakin ja sitten siirtyy tekemään toisesta jotakin muuta. Tuntuu, että koko ajan on jotakin menossa.”

Tainalla on ollut halua ja paloa kehittää sekä itseään että vieritutkimuksia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tämä näkyy Tainan tavassa tarttua toimeen, oli kysymys sitten uudesta käyttäjäryhmästä tai laitteesta, puhumattakaan ohjeistusten laatimisesta tai uusien käytänteiden tuomisesta rutiiniin.

Vieritutkimusala on kehittynyt Rastaan uran aikana paljon.

”Aluksi välitietojärjestelmiä ei ollut ollenkaan, eli kaikki toimi paperilla. Kaikki kontrollitulokset tulivat paperilla. Toki vieläkin tulee, mutta aina enenevässä määrin yritetään saada kaikki potilastulokset ja laadunvarmistustulokset siirtymään välitietojärjestelmien kautta”, Rastas kuvailee.

Toinen iso muutos on ollut laitekannan yhdenmukaistaminen hankintakierrosten myötä.

”Saattoi olla monenlaista ja monen merkkistä laitetta käytössä yhteen määritykseen. Alussa määritettiin lähinnä vain glukoosia, myöhemmin erilaisille tutkimuksille on tullut laitteita. Kun hankintakierrokset tulivat, laitekanta yhdenmukaistettiin tällä alueella. Siitä on ollut todella suuri hyöty. Tulostaso yhdenmukaistui ja varsinkin korona-aikana huomasi, kun ihmisiä siirrettiin paikasta toiseen, että oli sitten edes se tuttu laite siellä uudessa toimipisteessä.”

Ala on myös muuttunut terminologian kannaltakin, sillä aluksi puhuttiin pikamittareista ja nyt vierilaitteista. Toki vielä on kehitettävää ja parannettavaa. Vierianalytiikan koulutusta pitäisi Rastaan mukaan lisätä jo ammattikorkeakoulussa.

Kaikkein tärkeintä vieritestiosaamisessa onkin hänen mukaansa perehdyttäminen. Näyttökokeet ja kertaukset pienryhmissä ovat myös hyviä keinoja osaamisen varmistamiseen, samoin Labqualityn tarjoamat vieritutkimuspassit. Netissä tehtävät kurssit eivät kuitenkaan korvaa käytännön harjoittelua, Rastas muistuttaa.

”Jos taas ajattelee meidän sairaanhoitopiirimme aluetta, olisi hyvä saada joka paikkaan yhtenäiset käytännöt.”

Hyvinvointialueisiin siirtyminen voi hyvin palvella tätä. Lisäksi Rastaan mielestä olisi hyvä saada vieritutkimusten tekemiseen yhtenäisiä kansallisia suosituksia. Viranomaissuosituksia vieritestaukseen ei ole olemassa, mutta esimerkiksi Labquality on julkaissut asiantuntijaryhmän laatiman vieritestisuosituksen ja monista laeista löytyy kohtia, jotka koskevat vieritutkimuksia.

Ensimmäistä kertaa jaettu Vuoden Vieritutkimusosaajan palkinto osaltaan haluaa korostaa vieritutkimusten tärkeyttä. Vuoden Vieritutkimusosaajana Taina Rastas edustaa vieritutkimusosaamisen huippua ja edistää potilasturvallisuutta omalla työpanoksellaan. Hän oli palkinnon voittamisesta hyvin innoissaan.

”Se oli tosi hieno juttu, ja vielä kun sain ihan ensimmäisen tällaisen palkinnon, niin ehkä sitä jää historiaan jonkinlainen maininta”, Rastas naurahtaa.

”Kyllä se motivoi taas jatkamaan tätä oman alan kehitystä ja kannustaa omassa työssä. Olin ihan yllättynyt palkinnosta.”

 

Pin It on Pinterest

Jaa sivu