Voiko verkkokoulutuksilla parantaa henkilöstön osaamista?

Potilaan lähellä tehtävien laboratoriotestien, eli vieritutkimusten, määrä on ollut jo pitkään kasvussa. Kasvu on asettanut uusia vaatimuksia testaamisen kouluttamiseen ja jatkuvan koulutuksen järjestämiseen, sillä monet vieritutkimuksista kohdentuu hoitotyöntekijöille, joilla ei ole laboratorioalankoulutusta. Labquality haastatteli Turun kaupungin hyvinvointitoimialan hallinnon ylihoitajaa Minna Ylöstä paikallisista vieritutkimuksen käytännöistä ja osaamisen varmistamisesta.


Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskevan lain mukaan työntekijällä on velvollisuus ylläpitää omaa ammatillista osaamista. Laki velvoittaa myös työnantajaa mahdollistamaan henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistumisen sekä sen seuraamisen. Täydennyskoulutukseen panostetaankin työantajan näkökulmasta paljon resursseja; muun muassa koulutuksen suorat kustannukset, koulutettavan henkilön koulutukseen käyttämä työaika ja mahdolliset matkakustannukset. ”Työnantajat tekevät panostuksia täydennyskoulutukseen, mutta mitenköhän arvioidaan sen tuloksia; mitä koulutuksesta saatiin ja muuttuiko toiminta yksikössä?”, pohtii Minna Ylönen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan hallinnon ylihoitaja, joka koordinoi asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistyötä koko Turun hyvinvointi toimialalla.

Ylönen väitteli Turun yliopistosta syyskuussa 2020 otsikolla Development of continuing education to support evidence based nursing care of patients with venous leg ulcers”. Ylösen väitöskirjan tavoitteena oli kehittää internet-perusteinen täydennyskoulutus, jonka avulla voidaan tukea näyttöön perustuvaa toimintaa laskimohaavan hoidossa kotihoidossa. Lisäksi tavoitteena oli arvioida koulutuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksessa selvitettiin kotihoidon työntekijöiden osaamisen tason kehittymistä Käypä hoito -suositukseen perustuvaa verkkopohjaista koulutusmateriaalia hyödyntämällä. Lisäksi tutkimuksen aikana jatkokehitettiin olemassa olevista mittareista väitöskirjatutkimuksen tarpeeseen mittari, joka yhdistää itsearviointi-, tieto- ja asennetta tutkivia osuuksia.

Verkkokoulutuksella voidaan parantaa henkilöstön osaamista
Ylösen väitöskirjatutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että koulutukseen osallistuneiden kotihoidon työntekijöiden näyttöön perustuva tietotaso haavanhoidosta kasvoi. Vastaavasti verrokkiryhmän tietotaso pysyi samalla tasolla koko seurantajakson ajan. Tutkimuksessa huomattiin myös se, että itsearvioinnissa hoitajat arvioivat oman tietonsa paremmaksi kuin se todellisuudessa oli eivätkä he aina tunnistaneet tiedon puutteita, mikä vähensi motivaatiota koulutukseen osallistumiseen. Ylösen mukaan, jos tiedonpuutteet havaittaisiin selkeämmin, myös motivaatio koulutukseen voisi parantua. 

Osaamisen ylläpidon on oltava jatkuvaa
Tutkimuksessa mitattiin kotihoidon hoitajien tietotasoa ennen koulutusta, koulutuksen jälkeen sekä kuukausi koulutuksen päättymisen jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että tietotaso laski jo kuukauden kuluttua koulutuksen jälkeen. Tietotaso kuukauden kuluttua koulutuksesta oli kuitenkin korkeammalla tasolla kuin ennen koulutusta. Tutkimustulos vahvistaa yleistä käsitystä siitä, että yksi koulutus ei ole riittävä ratkaisu osaamisen lisäämiseksi. Osaamista tuleekin Ylösen mukaan ylläpitää aktiivisesti. 

Verkkokoulutukset ja Vieritutkimuspassit tukena osaamisen varmistamisessa
Osaamisen mittaamisessa riittää vielä työn sarkaa. Hoitajat, joilla on jo pitkä työura takana, tekevät työnsä jo osittain rutiinilla, jolloin ei välttämättä tule kyseenalaistaneeksi omaa osaamistaan. Hoitotyössä opitaan paljon myös kollegoilta. Tällöin on riski, että siirtyvä tieto ja toimintatavat ovat vanhentuneita. Hoitajien itsearviointi ei ole riittävä tapa mitata osaamista, vaan osaamisen todentamiseen tarvitaan tietotestiä, havainnointia tai vastaavaa toimintamallia. 

Varmistaakseen henkilöstön osaamisen ylläpitämisen ja sen mittaamiseksi, Turun kaupungin hyvinvointitoimialla on käytössä paljon eri tuottajien verkkokursseja, kuten Duodecimin verkkokurssit ja Potilasturvaportin verkkokursseja. Lisäksi kaupunki hyödyntää Labqualityn Vieritutkimuspasseja, joilla varmistetaan henkilöstön osaaminen potilasta lähellä tehtävien laboratoriotutkimusten eli vieritestien osalta. Saman kurssin tai koulutuksen suorittamisella taataan se, että jokaisella työtään tekevällä on samat lähtökohdat työn tekemiseen. 

Joitakin vuosia sitten Turun hyvinvointialalla toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa hanke, jossa arvioitiin muun muassa hoitohenkilöstön verensokerimittausosaamista. Hankkeen tulokset olivat hyvin samansuuntaiset kuin Minna Ylösen väitöskirjatutkimuksessa. Selkeitä osaamisen puutteita havaittiin verensokerimittaamisessa. Hankkeen myötä Turun kaupunki totesi tarpeen lisäkoulutukselle potilaan lähellä tehtävien vieritutkimusten osalta. Koulutuksen myötä hoitajille on avautunut paljon heille aiemmin vieraita asioita, muun muassa sisäinen ja ulkoinen laadunarviointi eivät olleet kaikille tuttua. Hoitajat eivät ole välttämättä ymmärtäneet kaikkia luotettavan tutkimuksen osatekijöitä. Vaikkakaan emme pysty todentamaan kuinka kurssit muuttavat toimintatapoja, vieritutkimuspassien avulla voidaan varmistaa, että kaikilla on samat perustiedot käytettävissä, toteaa Minna Ylönen. 

 

Tutustu Labqualityn tarjoamiin vieritutkimus -koulutuspalveluihin täällä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Jaa sivu