Vieritestausta tekevien ammatillinen osaamisen varmistaminen on tärkeää

Labqualityn koulutuspäällikkö Päivi Burakoff pohtii kirjoituksessaan, miksi vieritestejä (pikatestejä) tekevien terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen tulisi varmistaa ja miten se olisi toteutettavissa. 

Hoitotyöhön liittyy suuri määrä erilaisia työtehtäviä, jotka kaikki tulisi hallita. Joskus tämä voi tuntua työntekijästä jopa ylitsepääsemättömältä työtaakalta. Yksi pieni, mutta erittäin tärkeä osa-alue, joka tulisi hallita on vieritutkimusten laatu. Mitä enemmän vieritutkimusten teko siirtyy kliinisten laboratorioiden ulkopuolelle ja tekijöinä on muut kuin bioanalyytikot, sitä enemmän laadunhallintaan tulisi kiinnittää huomiota. Koska perehdytys tehdään usein vain töiden alkaessa, voi pimentoon jäädä tärkeääkin tietoa. Kaikkea kuulemaa tai näkemää tietoa ei perehtyjä voi sisäistää heti, vaan oppiminen on jatkuva prosessi. Oman työni ohella olen haastatellut useita sote-alan työntekijöitä ja suurimmat tiedon puutteet löytyvät virhelähteiden tiedostamisesta ja havainnoinnissa sekä tutkimuksen laadunvarmistuksen ymmärtämisestä. Nämä ovat jääneet teknisen osuuden opettelun jalkoihin.  

Vastuut ja valtuudet

Hoitotyötä tekeviä on arviolta 350 000. Mikäli edes yksi kolmasosa heistä tekee työssään vieritutkimuksia, olisi heitä 116000 henkilöä. Vaikka laki määrittelee ja suositukset ohjaavat, että vieritutkimuslaitteita (IVD) saa käyttää vain siihen koulutettu ja perehdytetty henkilö, jonka osaamista tulisi jatkuvasti ylläpitää ja varmistaa, ei aina näin kuitenkaan ole. Kaikilla toimipaikoilla ei ole esimerkiksi tukilaboratoriota tukenaan. Tukilaboratorion rooli laadun takaamisessa on ihan keskeistä, koska heillä on alan asiantuntemus ja kokemus taustalla.

Työnantajan vastuulla on huolehtia, että työntekijällä on riittävä perehdytys ja osaaminen työhönsä. Usein henkilön ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus saattaa kuitenkin jäädä työntekijän harteille. Työntekijä ei kuitenkaan voi päättää yksin työvuoroistaan tai siitä miten päivittäinen työnsuunnittelu toteutetaan. Näin ollen työnantajan velvoite olisikin luoda toiminnan johtamisjärjestelmän kautta pohja ammatilliselle kehittymiselle ja selkeästi osoittaa esimerkiksi kehityskeskusteluiden pohjalta, minkälaista osaamista työntekijältä odotetaan ja miten sitä ylläpidetään. 

Miksi laatuun kannattaa panostaa?

Laadukas työ on aukoton osa hoitotyön palveluprosessia ja johtamisjärjestelmää. Useat organisaatiot ovatkin ottaneet käyttöön laatujärjestelmän kuten ISO9001, ISO 15224 tai SHQS.  Vieritestaus on yksi osa laboratoriodiagnostiikkaa. Laboratoriotoimintaa ja lääkinnällisten laitteiden käyttöä säätelee omat lait ja asetukset. Laboratorioiden toimintaa ohjaa vahvasti ISO 15189 standardi, jonka alle kuuluu standardi Laatu- ja pätevyysvaatimukset potilaan vieritestaukselle ISO 22870:2016. Usein kuitenkin vieritestausta tekevät muutkin kuin laboratoriot, eikä heillä ole käytössään edellä mainittuja standardeja tai laatujärjestelmää. Kuka saa ja voi tehdä vierianalytiikkaa ei näin ollen ole ihan yksiselitteistä. Tämä mielestäni on olennainen asia, kun lähdetään miettimään osaamiseen liittyvää vastuunjakoa. Mitkä ovat osaamisen kriteerit ja tasot? Tärkeintä olisi luoda oma laatujärjestelmä omalle organisaatiolle, jossa määritellään osaamisen kriteerit myös diagnostisten vieritestien kohdalla. Määrittely voi olla osa vaikkapa potilasturvallisuusstrategiaa. Pääasia olisi, että on kirjattuna tapa, jolla haittatapahtumia pyritään minimoimaan ja toisaalta potilasturvallisuutta parantamaan. 
 
Mitä tarkoitetaan osaamisen varmistamisella? 

Astuessaan uuteen työhön henkilö saa perehdytyksen. Useimmilla on käytössä perehdytyskortti, johon läpikäydyt asiat kuitataan. Vallalla oleva vieritutkimusten perehdytysmalli on kustannustehokas ja toimiva, vai onko sittenkään? Ehkäpä yleisin käytössä oleva perehdytysmalli noudattaa jotakuinkin seuraavia vaiheita 1) tukilaboratorion yhteyshenkilöt perehdyttävät organisaation yhdyshenkilöt 2) yhdyshenkilöt perehdyttävät vastaavasti perehdytettävät muut yksikön hoitajat. Tässä korostuu jokaisen henkilön oma motivaatio, kyky sisäistää asioita ja viedä viestiä eteenpäin. Vaarana on, että viesti muuttuu matkalla, jolloin saatetaan omaksua virheellisiä tai puutteellisia toimintamalleja. Hienoa, perehdytys on kuitenkin saatu suoritettua loppuun asti. Kysymys kuuluukin, millä varmistutaan, että oppi on mennyt perille? Suomessa hyvin vähän varmistetaan terveydenhuollon henkilökunnan osaamista. Pisimmällä taitavat olla palomies-ensihoitajat, jotka päivittävät ja varmistavat jatkuvasti omaa osaamistaan erilaisten kurssien ja näyttöjen avulla. Lääkehoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten osaamista arvioidaan mm. LOVE -tentillä.  

Miten varmistaa vieritutkimustekijöiden osaaminen? 

Osaaminen voidaan täydentää riittävällä täydennyskoulutuksella ja varmentaa tenteillä sekä näytöillä. Mieluiten näitä yhdistämällä. Osaamista voidaan arvioida erilaisten menetelmien avulla kuten simulaatioharjoitukset, PBL* tai OSCE** -menetelmillä, verkkotenteillä ja näytöillä. Tärkeää olisi kuitenkin valita oikea menetelmä oikeaan tarpeeseen. Verkkokoulutukset ovat hyvä tapa varmistaa osaaminen, sillä ne voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta ja niiden avulla osaaminen on varmistettavissa. Tärkeää on motivoida työntekijöitä ja tarjota heille mahdollisuus syventää osaamistaan.  

Osaamisen arviointia ja varmistamista on tehtävä säännöllisin väliajoin. Laboratoriodiagnostiikka ja vieritutkimukset kehittyvät nopeaa vauhtia, jolloin kerran työuran alussa tehty osaamisen varmistaminen ei ole riittävää. Työntekijän jatkuvaa oppimista on syytä tukea ja varmistaa ettei vieritutkimuksia koskeva tieto ja taito ehdi vanhentua.  Labquality vastaa tähän tarpeeseen jatkuvan oppimisen mallilla, jossa huomioidaan työntekijän oppimisen tarve eri uran vaiheissa yksilöllisesti. Labqualityn jatkuvan oppimisen mallissa tarjotaan säännöllistä koulutusta sekä osaamisen varmistamisen elementtejä, kuten testejä ja osaamisen ulkoista laadunarviointia. 
 
Lopuksi  

Osaamisen arviointi ja sitä kautta osaamisen kartoitus on olennainen osa yrityksen tai organisaation laatujärjestelmää sekä potilasturvallisuus strategiaa. On hyvä tunnistaa ja tietää, minkälaista osaamista organisaatiolla jo on, jotta palveluita voidaan suunnitella ja kehittää. Vieritestaus on marginaalinen osa hoitohenkilökunnan työn laajuuteen katsottuna, mutta kuitenkin testien perusteella tehdään hoidon tarpeen arviointeja, joten tuloksen laadulla on väliä.

  


* PBL (problem-based learning) Ongelmalähtöinen oppiminen perustuu aitoon tilanteeseen esim. lääketieteelliseen tapaukseen, jota lähdetään yhdessä ratkomaan tiettyjen vaiheiden kautta. 
** OSCE eli ”objektive strucutred clinical examination” on kehitetty kliinisen taitojen osaamisen arviointiin. OSCE koostuu eri osaamisalueita testaavista pisteistä ja lavastettua tilanneharjoitusta havainnoidaan ja arvioidaan strukturoidulla arviointilomakkeella. Menetelmällä saadaan selville testattavan henkilön kliinisen osaamisen heikkoudet ja vahvuudet, ja sillä voidaan arvioida ammatillista kehittymistä. OSCE perustuu standardoituun arviointimenetelmään, mikä tekee arvioinnista kaikille tasavertaisen. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Jaa sivu